Miksi sijoitamme kasvuosuudelliseen indeksirahastoon?

Olen sijoittanut suoriin osakkeisiin jo vuosia, ja suurin vanhempien salkuista on aina ollut kiinni suorissa sijoituksissa suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Tämän tyyppinen sijoittaminen on aktiivista ja hieman työlästäkin, vaatii jatkuvaa seurantaa, kuntavoitteena on löytää aliarvostettuja yhtiöitä ennen kuin markkinat korjaavat tilanteen. Aikajänne yksittäisessä positiossa on minulla usein lyhyempi kuin mitä passiivisella indeksisijoittajalla yleisesti on.

Lasten salkku on rakennettu hieman samalla logiikalla, sillä noin kahdeksankymmentä prosenttia siitä on suoria osakesijoituksia suomalaisiin yhtiöihin. Mutta halusimme mukaan elementin, joka on luonteeltaan täysin erilainen, huomattavasti vakaampi, ja joka tuo samalla maantieteellistä hajautusta salkkuun, joka muuten on hyvin Suomi-painotteinen. Siksi otimme mukaan S&P 500 -indeksirahaston.

Miksi juuri S&P 500

Meidän oma sijoitusfilosofia vanhempien salkuissa perustuu tietysasteiseen fundamenttianalyysiin jokaisesta sijoitettavasti yhtiöstä ja siihen, että tunnemme yhtiöt joita omistamme melko hyvin. Lasten salkussa meillä on hieman eri filosofia koska lasten salkun on tarkoitus kestää aikaa seurailematta koko ajan tilannetta. Sen tulee kestää markkinoiden liikkeet, ja tapahtipa maailmassa mitä tahansa, kasvattaa arvoaan yli ajan. Indeksirahasto sopii siihen tarkoitukseen paremmin kuin yksittäisten yhtiöiden poiminta, sillä näin saadaan lisättyä merkittävästi salkun hajautusta ja näin pienennettyä riskiä (volatiliteettia), eivätkä indeksit vaadi meiltä jatkuvaa seurantaa.

Valitsimme iShares Core S&P 500 ETF:n, jonka Nordnetissa löytää tunnuksella SXR8. Rahaston valinnassa yksi tekijä ratkaisi enemmän kuin mikään muu, ja se on juoksevat kulut. Pankkien omissa rahastoissa saattaa olla yhden tai jopa kahden prosentin vuosikulut. SXR8:n juoksevat kulut ovat 0,07 prosenttia vuodessa, mikä on poikkeuksellisen alhainen taso. Järkevä yläraja on mielestäni noin 0,2-0,3 prosenttia vuodessa. Kahden prosentin ja 0,07 prosentin ero tuntuu pieneltä, mutta esim. neljänkymmenen vuoden sijoitushorisontilla se tarkoittaa konkreettisesti kymmenien tai jopa satojen tuhansien eurojen eroa lopputuloksessa, vaikka sijoitettava pääoma ei olisi aivan massiivinen.

Tavoitteenamme on, että S&P 500:n osuus lastemme salkussa kasvaa ajan myötä noin neljäänkymmeneen prosenttiin, kun lisäsijoituksia tehdään ja salkku laajenee.

Sijoitamme aina vain kasvuosuudellisiin rahastoihin

Rahastoja on kahdenlaisia; toiset maksavat osingot ulos ja toiset uudelleensijoittavat ne automaattisesti takaisin itseensä. Tähän valintaa on mielestäni vain yksi oikea vastaus, kun aikajänne on pitkä, meidän tapauksessa parikymmentä vuotta tai enemmän. oikea valinta on kasvuosuudellinen rahasto.

Tuotto-osuudellinen rahasto maksaa rahaston sisältämien omistusten saamat osingot sijoittajan tilille, mistä seuraa sijoittajalle aina verotettavaa tuloa. Pääomatuloveroaste on alle 30 000e vuositason pääomatuloilla 30 prosenttia. Suomalaisista pörssiosakkeista saadut osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa, joten todellinen veroaste on 30 prosenttia tuosta 85 prosentista, eli 25,5 prosenttia osingon bruttomäärästä. Tuo raha poistuu salkusta joka vuosi tuotto-osuudellisten rahastojen kanssa, eikä tuota enää korkoa-korolle-efektin kautta.

Kasvuosuudellinen rahasto, jonka nimessä lukee Acc, sijoittaa osingot automaattisesti takaisin ja näin siirtää osinkojen verotapahtuman siihen hetkeen kun omistukset myydään. Siihen asti koko summa kasvaa, myös se osuus, joka muuten olisi mennyt osinkojen veroihin.

Mitä tämä tarkoittaa euroissa

Lasketaan konkreettinen esimerkki. Sijoitetaan 10 000 euroa rahastoon, joka tuottaa kahdeksan prosenttia vuodessa, josta neljä prosenttia on arvonnousua ja neljä prosenttia on osinkoja. Pidetään sijoitus neljäkymmentä vuotta ilman lisäsijoituksia, eikä realisoida mitään koko sijoitusaikana.

Kasvuosuudellisessa rahastossa kaikki kahdeksan prosenttia kasvaa vuosittain ilman verotusta. Neljänkymmenen vuoden päästä portfolion arvo on noin 217 000 euroa.

Tuotto-osuudellisessa rahastossa osingot maksetaan ulos vuosittain ja sijoitetaan takaisin, mutta verojen jälkeen. Todellinen 25,5 prosentin vero leikkaa vuosittaisen osinkotuoton käytännössä kolmeen prosenttiin neljän sijaan, joten efektiivinen vuosituotto on noin seitsemän prosenttia. Neljänkymmenen vuoden päästä portfolion arvo on noin 149 000 euroa.

Ero on noin 68 000 euroa.

Tavoitteena tylsä ja tasainen kasvu miljonääreiksi

Emme tavoittele mitään erikoisia tuottoja. Se mitä S&P 500 on historiallisesti tuottanut vuodessa, noin kahdeksan prosenttia inflaatiokorjattuna, on täysin riittävä, jotta lapsistamme tulee jossain kohtaa miljonäärejä kun aikajänne on tarpeeksi pitkä. Ei tarvitse löytää seuraavaa Nvidiaa. Pitää vain omistaa jotain laajaa ja hyvin tuottavaa indeksirahastoa, jossa matalat vuotuiset kulut ja tehdä tasaisesti lisäsijoituksia, jotta hyödynnetään ajallista hajauttamista (pienennetään riskiä).